Jätehuolto Suomessa kriisiytyy, jos hallituksen kaavailemat jätehuoltoa koskevat hankintalain ja jätelain muutokset menevät läpi. Kymenlaakson Jätteen toimialueella lakimuutokset vaikeuttaisivat noin tuhannen yrityksen jätehuoltopalvelujen saantia.
Kuntien omistamien jäteyhtiöiden ja -laitosten vastuulle kuuluu tällä hetkellä hoitaa asumisen jätteet sekä julkishallinnon, seurakuntien sekä sosiaali-, terveys- ja koulutuspalvelujen jätteet. Myös yritykset saavat käyttää kuntien jätelaitosten palveluja rajoitetusti, kunhan hankintalain 20% ulosmyyntiraja ei ylity.
Nyt hankintalain ja jätelain muutoksilla kuntien jäteyhtiöiltä ollaan ottamassa pois velvollisuus hoitaa muut kuin asumisen jätteet ja samalla halutaan poistaa mahdollisuus tarjota palveluja yrityksille.
Haitallinen vaikutus alueen yrityksiin
Lakimuutoksilla olisi seurauksia, joita on vaikea perustella järkisyillä. Esimerkkinä voimme nostaa esille Kymenlaakson. Hankintalain muutos rajaisi noin tuhannelta kymenlaaksolaiselta yritykseltä pois mahdollisuuden käyttää lähellä olevan kunnallisen jätelaitoksen palveluja.
Kuntien omistama Kymenlaakson Jäte Oy on palvellut jo pian 20 vuotta paikallisia yrityksiä ja on ollut osana yritysten toiminnalle välttämätöntä infraa. Jätehuoltopalvelujen on toimittava samalla varmuudella kuin sähkön ja veden saannin.
Yrityksille jätehuoltopalveluja on tarjottu nykyisen hankintalain ja EU-direktiivin määrittelemissä rajoissa, eli määrä on jäänyt alle 20 %:iin liikevaihdosta. Lisäksi yhtiö on saanut tarjota palveluja niin sanotun toissijaisen vastuun perusteella, eli silloin kun vastaavaa yksityistä palvelua ei ole tarjolla.
Palvelut seudun yrityksille ovat olleet kohtuuhintaisia, kun ne on tuotettu edullisesti ja tehokkaasti yhdessä asukkaille tuotettujen palvelujen kanssa.
Minne alueen yritykset jatkossa toimittaisivat jätteensä?
Suunniteltujen lakimuutosten vuoksi kuntayhtiöiltä poistumassa oleva jätemäärä ei riitä toisen, rinnakkaisen infran rakentamiseen ja ylläpitoon maakunnissa. Kun kuntien jo rakentama infra jäisi vajaakäytölle, nousisivat asukkaiden jätekustannukset. Samalla yritysten kustannukset ja jätteenkuljetusmatkat kasvaisivat, kun ne joutuisivat turvautumaan muutamiin harvoihin kaupallisiin käsittelijöihin. Edes palvelun saaminen ei olisi varmaa, koska yksityisten jätteenkäsittelijöiden kapasiteetti ei riitä tällä hetkellä edes sille jätteelle, joka nykyisen lain mukaan olisi mahdollista viedä yksityiseen käsittelyyn.
Haitallinen vaikutus koko Suomen jätehuoltoon
Lakimuutosten vaikutus koko Suomea ajatellen olisi, että jopa noin 700 000 tonnia jätettä jäisi ilman jätteenkäsittelypaikkaa. Näin kävisi, koska yksityisellä jätehuoltosektorilla ei ole käsittelypaikkoja tälle elinkeinoelämän ja julkisten palvelujen tuottamalle jätemäärälle. Todellisuudessa lakimuutoksia lobanneet isot yksityiset jätehuoltoyritykset käyttävät itsekin päivittäin kuntien jätelaitosten jätteenkäsittelypalveluja.
Jätehuoltoa on kehitetty Suomessa parikymmentä vuotta ja syyt liittyvät pitkälti puhtaaseen ympäristöön ja luontoon sekä ihmisten terveyteen. Nytkö näillä ei ole enää väliä?
Lisätietoa: Toimitusjohtaja Kari Martikainen, Kymenlaakson Jäte Oy