Orpon hallituksen esitys hankintalain muuttamiseksi uhkaa romuttaa toimivan kunnallisen jätehuoltojärjestelmän. Lakimuutos vaarantaisi erityisesti pienten kuntien jätehuollon ja nostaisi jätemaksuja kohtuuttomasti.
Työ- ja elinkeinoministeriön hankintalakityöryhmän 15.1.2025 julkaisemassa mietinnössä esitetään, että kuntien olisi jatkossa omistettava vähintään 10 prosenttia sidosyksiköistään. Tämä vaatimus koskisi myös kuntien yhteisiä jäteyhtiöitä, jotka järjestävät lakisääteisiä jätehuoltopalveluja. Jos lakiesitys menee läpi, valtaosa kunnallisista jäteyhtiöistä joutuisi muuttamaan omistusrakennettaan – ja samalla purkamaan toimivan järjestelmän.
Kymenlaakson Jäte Oy:tä uhkaa pakkopilkkominen
Kymenlaakson Jäte Oy:n toimitusjohtaja Kati Manskinen kuvailee lakiesityksen vaikutuksia katastrofaalisiksi. Yhtiön yhdeksästä omistajakunnasta vain Kouvola, Kotka ja Hamina täyttävät vähimmäisomistusvaatimuksen. Loput kuusi omistajakuntaa – Iitti, Miehikkälä, Virolahti, Pyhtää, Lapinjärvi ja Mäntyharju – omistavat kukin alle 10 prosenttia.
– Jos 10 prosentin vähimmäisomistusvaatimus toteutuu, se johtaa käytännössä yhtiömme pakkopilkkomiseen. Tämä vaarantaisi jätehuollon erityisesti pienissä kunnissa, joilla ei ole resursseja järjestää palveluita, Manskinen toteaa.
Kymenlaakson Jäte Oy on investoinut vuodesta 1997 alkaen jätehuoltojärjestelmään, joka mahdollistaa tehokkaan ja edullisen jätehuollon toimialueen kaikille asukkaille. Esimerkiksi Keltakankaan jätekeskukseen on rakennettu moderni jätteenkäsittelyinfrastruktuuri ja loppusijoitusalue, jotka hyödyttävät kaikkia omistajakuntia.
Mittavia vaikeuksia pienille kunnille
Lakimuutos tarkoittaisi, että pienet kunnat joutuisivat järjestämään jätehuoltonsa – kuten jätteen keräyksen, käsittelyn ja neuvonnan – alusta alkaen itse. Tämä on Manskisen mukaan käytännössä usein mahdotonta.
– Pienillä kunnilla ei ole resursseja rakentaa jätteenkäsittelyinfrastruktuuria, saati ylläpitää loppusijoitusalueita. Tämä johtaisi tilanteeseen, jossa jätehuolto palautuu 30 vuoden takaiseen tilaan, Manskinen kuvailee.
Myös Miehikkälän kunnanjohtaja Anne Ukkonen on huolissaan. Hän toteaa, että pienet kunnat joutuisivat vaikeaan tilanteeseen, koska niillä ei ole mahdollisuuksia järjestää jätehuoltoa.
– Muutos lisäisi merkittävästi jätemaksuja ja aiheuttaisi epätasa-arvoa kuntalaisten välillä asuinpaikan perusteella, Ukkonen sanoo.
Myös Kilpailu- ja kuluttajavirasto (KKV) on arvioinut, että uudistusten seurauksena palveluiden tuottamiskustannukset nousisivat erityisesti pienissä ja keskisuurissa kunnissa.
Ympäristöministeriön mukaan pienten kuntien vaikeudet selvitä vaativista lakisääteisistä velvoitteista voivat johtaa myös jätehuollon kehityksen pysähtymiseen, paikallisiin jäteongelmiin ja ympäristöhaittoihin.
Hallinnollisia haasteita ja kustannuksia myös isommille kunnille
Vähimmäisomistusvaatimus aiheuttaisi mittavia hallinnollisia haasteita ja kustannuksia myös jäteyhtiön suuremmille omistajakunnille.
– Jäteyhtiön omaisuuden jakaminen olisi monimutkainen, pitkä ja kallis prosessi, toteaa Kouvolan kaupungin omistajaohjauksesta vastaava apulaiskaupunginjohtaja Tuukka Forsell.
Kymenlaakson Jäte on rakennuttanut viimeisen vajaan 30 vuoden aikana mittavat jätteenkäsittelyinfrat. Yhtiön tasearvo on 35,6 miljoonaa, mutta eri kunnat ovat liittyneet yhtiöön eri vuosina, jonka vuoksi omistusten jakaminen olisi paitsi erittäin vaikeaa myös kallista ja todennäköisesti ristiriitoja aiheuttavaa.
Hallinnollista työtä ja kustannuksia aiheuttaisivat myös jäteyhtiön julkisesti kilpailuttamat, useiden vuosien mittaiset palveluhankintasopimukset.
Mitä seuraavaksi?
Lakiesitys on lausuntokierroksella 11.3.2025 asti. Esitys on menossa eduskuntaan syysistuntokaudella 2025 ja se tulisi voimaan 1.1.2026. Siirtymäaika sidosyksikköjen 10 % vähimmäisomistusvaatimukselle olisi 2,5 vuotta.
Kymenlaakson Jäte Oy ja Suomen muut kunnalliset jäteyhtiöt aikovat esittää, että kunnalliset jäteyhtiöt jätetään vähimmäisomistusvaatimuksen ulkopuolelle, jotta kuntalaisten palvelut eivät vaarannu.
– Jätehuolto on keskeinen osa kriittistä infrastruktuuria ja huoltovarmuutta. Meillä on toimiva järjestelmä, joka on rakennettu huolellisesti ja pitkäjänteisesti. Tämän romuttaminen olisi vakava virhe, Manskinen kiteyttää.
Lakiesitystä valmistelleen hankintalakityöryhmän mietintöön ovat jättäneet eriävän mielipiteensä mm. ympäristöministeriö, valtiovarainministeriö sekä kilpailu- ja kuluttajavirasto. Hankintalakityöryhmän mietintö, joka sisältää myös eriävät mielipiteet, löytyy osoitteesta: https://tem.fi/hanke?tunnus=TEM014:00/2024.
Perustietoa Kymenlaakson Jäte Oy:stä
- 9 kunnan kokonaan omistama, voittoa tavoittelematon jätehuoltoyhtiö
- tuottaa lakisääteisiä jätehuoltopalveluja toimialueen 175.000 asukkaalle
- Kouvolan Keltakankaan jätekeskuksessa rakennettua jätteenkäsittelyinfraa noin 30 hehtaaria
- Perustamisvuosi: 1997
- Henkilöstö: 69
- Liikevaihto: 22,1 M€
Kuntien omistusosuudet yhtiössä
Omistusosuudet määräytyvät asukaslukujen mukaan:
- Hamina 10,72 %
- Iitti 3,72 %
- Kotka 27,06 %
- Kouvola 47 %
- Lapinjärvi 1,43 %
- Miehikkälä 1,28 %
- Mäntyharju 4,26 %
- Pyhtää 2,59 %
- Virolahti 1,94 %