Valtioneuvosto antoi eilen 22.6.2016 esityksen uudeksi hankintalaiksi. Esitys rajaa merkittävästi julkisten toimijoiden nykyistä mahdollisuutta myydä palveluitaan markkinoilla.
– Lakiesityksessä kansallista ulosmyyntirajaa esitetään laskettavaksi nykyisestä ja EU-direktiivin mahdollistamasta 20 prosentista jopa alle 5 prosenttiin. Esimerkiksi Kymenlaakson Jätteen osalta sallitun ulosmyynnin osuus laskisi 3,2 prosenttiin. Tämä tarkoittaa, ettei kuntien omistama jätehuoltoyhtiö voisi enää pitää palvelujaan saatavilla myös yrityksille läheskään nykyisessä mittakaavassa, selventää Kymenlaakson Jäte Oy:n toimitusjohtaja Kari Martikainen.
Kymenlaakson asukkaille tehdyt jäteasemien palvelut ovat olleet myös pienyrittäjien käytettävissä. Lisäksi Keltakankaan jätekeskuksessa on keskeisellä paikalla monipuolinen käsittelyinfra, johon myös yritykset ovat voineet toimittaa jätteensä. Kevään 2016 asiakaskyselyssä yli 90 % vastaajista arvosti Kymenlaakson Jätteeltä saamaansa hyvää ja monipuolista palvelua. Vastaajat myös pitivät tärkeänä, että yritys kantaa hyvin vastuunsa ympäristöasioista ja että jätehuoltopalvelu on saatavissa läheltä. Yrityksille tärkeimmät kriteerit olivat hinta ja paikallisuus. Yli 70 % asiakkaista piti saamansa palvelun hintaa edullisena.
Toteutuessaan esitys kriisiyttäisi kuntien vastuulla olevan jätehuollon ja johtaisi väistämättä asukkaiden jätemaksujen nostamiseen. Maksajiksi joutuisivat lisäksi paikalliset yritykset, maanviljelijät ja mahdollisesti myös kunnat. Tähän asti jätehuolto on kustannettu jätemaksuin. Jatkossa on olemassa riski siitä, että kunnat joutuvat tukemaan jätehuoltoa verovaroilla. Myös yhdyskuntajätehuollon kehitys ja korkea laatu vaarantuvat.
Hankintalailla toimeenpannaan EU:n hankintadirektiivi Suomessa. Hallitus esittää hankintalakiin direktiiviä tiukempaa sääntelyä. Jätelaitosyhdistys pitää tiukennusta turhana ja haitallisena. Hallituksen kaavailujen vaikutukset näkyvät toteutuessaan jokaisen suomalaisen kukkarossa. Lakiesityksen seuraukset Kymenlaakson Jätteen toimialueella nostaisivat asukkaiden jätehuoltomaksuja n. 10–15 % prosenttia. Rajauksesta hyötyvät vain suuret valtakunnalliset yritykset.
Paikallistalous kärsii
Toteutuessaan hallituksen esitys vähentää kilpailua, erityisesti haja-asutusalueilla ja maaseudulla. Monet pienyrittäjät ja viljelijät jäävät monopolisoituvan yksityisen palveluntarjonnan ja voittoa maksimoivan hinnoittelun varaan.
– PK-yrityksille jätehuoltokustannusten nousu voi olla vielä asukkaiden maksujen korotuksia suurempi. Yksityisellä sektorilla on myös suuria puutteita jätehuoltopalvelujen alueellisessa tarjonnassa. Pitkät jätteenkuljetusmatkat lisäävät hintaa entisestään. Esimerkiksi biojätteen kuljettaminen Kemistä Forssaan on kyllä mahdollista, mutta kustannukset jäävät jätteen tuottajan maksettavaksi. Riski laittomaan ja ympäristöä pilaavaan dumppaamiseen lisääntyy, listaa Jätelaitosyhdistyksen uusi toimitusjohtaja Riku Eksymä.
– Hankintalakivalmistelussa on kuultu valtakunnallisten suuryritysten kovaäänisiä vaatimuksia. Käytännössä tämä muutos tulee merkitsemään suoraa tulonsiirtoa tavallisilta kuntalaisilta ja pienyrityksiltä suurille valtakunnallisille yrityksille, hämmästelee Eksymä.
Hankintalakiin esitetyllä ulosmyynnin rajauksella paikallistalous tulee kärsimään. Monen paikallisen jäteyrittäjän mahdollisuudet yritystoiminnan jatkamiseen heikkenevät.
Myös muiden kuin jätealan yksityisten yrityksien taloudellinen asema heikkenee. Ne menettävät ison osan katteestaan, kun niille välttämättömän jätehuollon kustannukset kasvavat. Samalla myös jätehuoltopalvelujen tarjonta vähenee ja kuljetusmatkat pitenevät.
EU:n sisämarkkinat vääristyvät
Muut Pohjoismaat ovat linjanneet, että julkisille toimijoille EU-direktiivissä säädetty 20 prosentin raja markkinoilla toimimiseen tulee toteuttaa kunkin maan kansallisessa lainsäädännössä. Kansallisesti poikkeavalla sääntelyllä jäsenmaat joutuisivat eriarvoiseen asemaan jolloin EU:n sisämarkkinat vääristyvät. Suomi on nyt Euroopan ainoa maa, joka esittää tiukempaa rajausta.
Jätehuollon kehitys ja innovointi uhkaavat heikentyä.
– Nyt on viimeistään syytä nähdä valtava työ, jota julkinen jätehuolto on tehnyt kiertotalouden kehittämiseksi sekä ympäristön ja terveyden suojelemiseksi. Julkisen jätehuollon mahdollistaman yhteistyön turvin on kehitetty Suomen talouden kaipaamia vientituotteita. Kunnan jätehuollon tarjoama yrityskumppanuus on mahdollistanut useiden uusien cleantech -yrityksien perustamisen ja laajentanut alan kilpailua. Koko kehitystyö uhkaa joutua romukoppaan, jos yhteistyömahdollisuudet estetään harkitsemattomalla lainsäädännöllä, harmittelee Riku Eksymä.
– Taloudellisen liikkumavaran supistuessa yhtiö joutuu karsimaan kehitysprojekteista ja uutta luovista kokeilu- ja yhteistyöprojekteista mm. yliopistojen, oppilaitosten ja paikallisten yritysten kanssa. Onko myös tämä negatiivinen piirre hallitusohjelman mukaista, kysyy Kari Martikainen.
– Hankintalain ulosmyynnin raja on ehdottomasti pidettävä 20 prosentissa, Eksymä linjaa.
Hallituksen esitys eduskunnalle hankintamenettelyä koskevaksi lainsäädännöksi: http://valtioneuvosto.fi/paatokset/paatos?decisionId=0900908f804cb3b6