Kompostointi, biojäte ja puutarhajäte – usein kysyttyä

En haluaisi ostaa maksullisia biojätepusseja. Mitä muuta biojätteiden pakkaamisessa voi käyttää?

Biojätepussin voi taitella sanomalehdestä, katso kirjalliset ohjeet. Voit käyttää biojätepussina myös paperipusseja, kuten jauho- tai sokeripusseja.

Voiko biojätteeseen laittaa kukkamultaa?

Ei voi. Biojäte käsitellään Mäkikylän biolaitoksessa, missä siitä valmistetaan biokaasua ja maanparannuslannoitetta. Käsittelyprosessi ei siedä hiekkaa. Näin ollen kukkamultakaan ei laitokseen kelpaa, koska se sisältää useimmiten jonkin verran hiekkaa.

Miksi puutarhajätettä ei saa laittaa biojätteeseen?

Kymenlaakson ja Mäntyharjun biojätteet käsitellään biokaasulaitoksessa Kouvolassa. Risut tukkivat laitoksen esikäsittelylinjaa, ja siksi ne eivät kuulu biojätteeseen. Hiekka ja pikkukivet puolestaan rikkovat laitoksen pumppuja. Koska kukkamullassa ja haravointijätteessä on usein hiekkaa, ei niidenkään paikka ole biojätteen joukossa. Puutarhajätteet voi panna loppujäteastiaan.

Millaisen kompostorin tarvitsen?

Kompostorin valinta riippuu kompostorin käyttötarkoituksesta. Puutarhajätekomposti ei houkuttele eläimiä ja yksinkertaisimmillaan se voi olla vain kasa pihan perällä. Parhaiten kompostointi kuitenkin onnistuu kehikossa, joka on lisäksi sadevedeltä peitetty. Elintarvikejätteen kompostorin tulee olla haittaeläimiltä suojattu ja talvikäytössä olevan myös lämpöeristetty. Nelihenkisen perheen keittiöjätteen kompostointiin sopiva koko on 200-300 litraa, yksineläjän kannattaa harkita saavikompostoria.

Miten kompostointi vaikuttaa jäteastian tyhjennyksiin?

Jätehuoltomääräysten mukaan neljää viikkoa pidemmät tyhjennysvälit vaativat elintarvikejätteen kompostointia omalla kiinteistöllä tai liittymistä järjestettyyn biojätteen keräykseen. Jos elintarvikejätteet kompostoidaan kiinteistöllä ja kompostoinnista on ilmoitettu Kymenlaakson Jäte Oy:n oma-asiointipalvelussa tai Kymen jätelautakunnan verkkolomakkeella, kiinteistö voi hakea loppujäteastian tyhjennysvälin pidennystä jopa 12 viikkoon.

Mitä kaikkea voi kompostoida?

Kaikkea eloperäistä ainesta voi kompostoida. Keittiöstä kompostoriin tulee esimerkiksi hedelmien ja vihannesten kuoria, kahvin ja teen poroja, pilaantunutta ruokaa ja talouspapereita. Myös pienet luut ja kananmunankuoret sekä kananmunakennot voi hyvin laittaa kompostoriin. Kompostoriin voi laittaa myös pieniä määriä sanomalehteä (biojätepussi), revittynä leivinpaperia sekä pieniä määriä luonnonkuituja, kuten villaa. Niin puutarhajäte- kuin elintarvikejätekompostiinkin voi laittaa kukkamultaa sekä kuihtuneita kasvinosia.

Kotieläinten ulosteita kompostoidessa pitää huomioida toimivan kompostorin lämpötila. Taudinaiheuttajat tuhoutuvat, kun kompostin lämpötila on vähintään 60 °C. Varmimmin tämä toteutuu eristetyssä lämpökompostorissa.

Kemikaalikäsitellyt kasvinosat, maalatun tai kestokäsitellyn puun sahanpuru, tuhka tai tupakantumpit eivät kuulu kompostiin.

Kompostorini ei toimi, missä vika?

Kompostin toiminnasta vastaavat maaperän pieneliöt, jotka vaativat elämiseen happea, vettä ja ruokaa, siis typpeä ja hiiltä. Jos komposti ei toimi, on elinolosuhteissa jokin pielessä.

Komposti on sopivan kostea, kun massa tuntuu märältä pesusieneltä. Kompostia voi tarvittaessa kastella esimerkiksi sadevedellä tai keiton liemellä.

Liian tiiviistä kompostista loppuu happi, jolloin aines alkaa mädäntyä. Hajun yllättäessä kompostiin lisätään seosainetta.

Hiiltä kompostiin tulee puu- ja kuitupohjaisista aineksista, typpeä taas keittiöjätteestä ja kaikesta vihreästä. Jos komposti ei tunnu heräävän ja kosteus tuntuu sopivalta, lisätään kompostiin typpeä. Kaupan kompostiheräte on valmis typpilisä. Puutarhajätekompostit tarvitsevat typpilisää useammin kuin keittiöjätekompostorit.

Kompostini jäätyi talvella, mitä teen?

Kompostori kyllä herää keväällä, kun ilmat lämpenevät. Jos kompostoriin mahtuu, voi sen käyttämistä jatkaa talvellakin. Talven aikana sitä voi herätellä hautaamalla lämpimän vesipullon kompostoriin ja täyttämällä sitä säännöllisesti typpipitoisella aineksella.

Hyväksytäänkö bokashi kompostointimenetelmäksi?

Bokashi on biojätteen esikäsittelytekniikka, jossa biojäte fermentoidaan eli hapatetaan. Koska prosessi on hapeton, se ei ole kompostointia. Bokashilla ei siis voi korvata kompostointia. Fermentoitunut biojäte ei sellaisenaan sovellu kasvualustaksi tai lannoitteeksi, vaan se pitää vielä kompostoida haittaeläimiltä suojatussa kompostorissa.

Mikä kompostointi-ilmoitus?

Uudistetun jätelain mukaan kiinteistöllä tapahtuvasta biojätteen omatoimisesta käsittelystä eli kompostoinnista, sen aloittamisesta, muuttamisesta ja lopettamisesta tulee ilmoittaa kunnan jätehuoltoviranomaiselle, Kymen jätelautakunnalle. Ilmoitus tulee tehdä sekä taajamassa että haja-asutusalueella ja vaikka kiinteistöllä kompostoitaisiin vain osan aikaa vuodesta, kuten esimerkiksi vapaa-ajan asunnolla. Huom! Puutarhajätteen kompostoinnista ei tarvitse tehdä ilmoitusta. Lisätietoja www.kymenjatelautakunta.fi

Kompostointi-ilmoitusten perusteella arvioidaan kotitalouksien itse käsittelemänsä biojätteen määrää ja voidaan huomioida se Suomen kierrätysprosentissa. Kymen jätelautakunta kerää kotitalouksien ilmoittamat kompostointitiedot ylläpitämäänsä kompostointirekisteriin ja raportoi alueella kompostoidun biojätteen määrästä jatkossa ympäristöministeriölle, joka edelleen raportoi kerran vuodessa Suomen kierrätyksestä EU:lle.

Takaisin sivun alkuun