1.7.2021 pakkausjätteiden keräysvelvollisuus laajenee koskemaan 5-9 asunnon taloyhtiöitä. Niiden tulee järjestää keräysastiat muovi- ja lasipakkauksille, metallille sekä kartongille. Muutoksella lisätään jätteiden kierrätystä ja huolehditaan ympäristöstä.
ANNE SIRONEN
Kymenlaaksossa valmistaudutaan pakkausjätteiden keräyksen laajenemiseen pieniin taloyhtiöihin. H-hetki koittaa ensi heinäkuussa, jolloin erilliskeräysvelvollisuus laajenee koskemaan Kouvolan, Iitin, Mäntyharjun, Kotkan, Pyhtään, Lapinjärven, Haminan, Virolahden ja Miehikkälän taajama-alueiden taloyhtiöitä, joissa on 5-9 asuntoa. Tähän saakka jätehuoltomääräysten pakkausjätteiden erilliskeräysvelvoitteet ovat koskeneet taloyhtiöitä, joissa asuntoja on vähintään 10. Esimerkiksi Kouvolassa ja Iitissä keräyksen piiriin tulevia uusia kohteita on vajaat 200 ja Kotkassa reilut sata.
Kymenlaakson Jäte tiedottaa muutoksesta aktiivisesti tulevan talven ja kevään aikana isännöitsijöille. On tärkeää, että taloyhtiöt varautuvat ajoissa lajitteluastioiden lisääntymiseen ja jätekatosten ja jätepisteiden muutoksiin. Taloyhtiöiden ja isännöitsijöiden yhteistyötä tarvitaan, jotta mahdolliset muutokset jätetiloissa osataan suunnitella ja toteuttaa ajoissa.
Asukkaalle helpompaa lajittelua
Pakkausjätteiden keräysastioiden lisääminen on hyväksi paitsi ympäristölle myös asukkaalle. Kun keräysastia tulee lähemmäs, on sitä helpompi ja nopeampi käyttää.
– Lajittelusta tulee helpompaa, kun jäteastiat löytyvät taloyhtiön katoksesta, perustelee kuljetuspalvelupäällikkö Mervi Haukkala.
– Asiakaskyselyissämme on noussut esille, että kuljettaminen ekopisteelle ei ole kaikille helppoa, jos autoa ei ole käytettävissä ja ekopiste sijaitsee kaukana.
Lisää kierrätystä tarvitaan
Tutkimusten mukaan mitä helpompaa lajittelu on ja mitä lähempää lajitteluastia löytyy, sitä korkeammiksi nousevat talteen saatujen hyötyjätteiden määrät.
Kymenlaaksolla ja koko Suomella on kovat tavoitteet kierrätyksen lisäämisessä. Kotitalouksien jätteistä entistä isompi prosentti pitää saada kerättyä erilaisina käyttökelpoisina raaka-aineina, joista sitten voidaan tehdä uusia tuotteita.
– Kaikesta yhdyskuntajätteestä tulee kierrättää 55 % ja kaikesta pakkausjätteestä 65 % vuoteen 2025 mennessä, mainitsee kuljetuspalvelupäällikkö Haukkala.
Jätehuollossa kierrätyksellä tarkoitetaan jätteen käyttämistä raaka-aineena. Jätteen hyödyntäminen energiana ei ole kierrättämistä. Jäteperäisen raaka-aineen käyttö säästää usein myös energiaa, jolloin ilmastopäästötkin pienenevät.
Suomessa yhdyskuntajätteistä kierrätetään ja hyödynnetään energiana yhteensä jo yli 99 %. Haasteena on saada raakaaineeksi kelpaavat jätteet tarkemmin kierrätykseen, pois polttoaineeksi menevästä jätteestä.
Vuonna 2018 Suomen yhdyskuntajätteistä kierrätettiin noin 42 %. Kun kierrätyksen tulee nousta 55 %:iin vuoteen 2025 mennessä, on selvää, että työtä vielä riittää.
Jäteastiat kuntoon
Kymenlaakson Jätteen palveluneuvoja Taina Gadding neuvoo taloyhtiöitä jätteenkeräyspisteiden suunnittelussa. Kiinteistöjen jätekatoksia kiertäessään hän on huomannut myös joitain puutteita.
– Osalla on vielä käytössä jäteastioita, jotka eivät ole nykystandardien mukaisia ja voivat olla riski jätteenkuljettajalle, jos astia ei pysykään paikoillaan jäteauton nostinlaitteessa tyhjennyksen aikana.
Myös jäteastioiden merkinnöissä on puutteita. Ajantasaiset tarrat astioiden kyljissä helpottavat lajittelua. Nykyisissä jäteastiatarroissa on piirroskuva, ja jätelajin nimi kerrotaan suomen lisäksi ruotsiksi, englanniksi ja venäjäksi.
Taloyhtiöiden arkea helpottamaan on monia käytännön ohjeita koottu kymenlaaksonjate.fi -verkkosivuille. Klikkaamalla etusivulla kohtaa taloyhtiöt, löytyvät ohjeet niin astiatarrojen tilaamiseen kuin jätekatosten suunnitteluunkin.
Kuljetuspalvelupäällikkö Mervi Haukkala (oik.) ja palveluneuvoja Taina Gadding katsastamassa rivitaloyhtiön jätepistettä. Mervi Haukkala aloitti Kymenlaakson Jätteellä kuljetuspalvelupäällikkönä heinäkuussa.