”Rakasta joka murua” -kampanja päivittää tietämyksesi biojätteen lajittelusta
Biojätteiden lajittelu ja kerääminen kotitalouksista lisääntyy uuden jätelain myötä lähivuosina: lajittelun piiriin tulee jopa 800 000 uutta suomalaista. Kymenlaakson Jätteen toimialueella biokeräyksen piirissä ovat jo taajamien taloyhtiöt. Lähivuosina myös taajamien omakoti- ja paritaloille on tulossa biojätteen keräysvelvoitteita.
– Biojätteen erilliskeräys on avainasemassa kierrätyksen lisäämisessä. Puolella suomalaisista on jo kotipihassaan biojäteastia tai kotikompostori. Ensiaskel olisi saada ne kovempaan käyttöön, tietää Kuntaliiton erityisasiantuntija Tuulia Innala.
Biojätteen osuus polttoon menevien roskapussien sisällöstä on ollut Suomessa keskimäärin 35 prosenttia myös niillä kiinteistöillä, joilla on pihassaan biojäteastia.
– Näin on myös Kymenlaaksossa. Kymenlaakson Jätteen viime vuonna teettämässä roskapussien sisältötutkimuksessa noin 30 % pussien sisällöstä oli biojätettä. Noin 24% oli keittiöstä tulevaa ruokajätettä ja loput 5 % muuta biojätteeksi luokiteltavaa, kuten kasvinosia, kertoo Kymenlaakson Jätteen viestintäpäällikkö Anne Sironen.
Biojätettä saataisiin talteen noin kaksinkertainen määrä, jos jokainen suomalainen, jolla pihassaan on biojäteastia tai kompostori, myös lajittelisi biojätteensä sinne.
Yli puolet biojätteestä päätyy hakoteille – ravinteita ja energiaa hukataan
Suomalaiset lajittelevat biojätettä erilliskeräykseen vuosittain 275 miljoonaa kiloa. Sillä tuotetaan biopolttoainetta sekä multaa ja maanparannusainetta metsiin ja pelloille. Kuitenkin tavallisista kotiroskiksista löytyy yli 300 miljoonaa kiloa biojätettä joka vuosi. Tämä poltetaan sekajäteroskapussien mukana.
– Se on kuin kaataisi polttoainetta pois tai haaskaisi pellon tai metsän tarvitsemia ravinteita. Tähän tulee saada muutos. Biojäte on ilmastolle ja kukkarolle edullista polttoainetta: pelkästään suomalaisten kahvinporoilla kulkisi iso määrä ajoneuvoja. Ja jos koko biojätemäärä lajiteltaisiin, riittäisi siitä saatava biokaasu jopa 90 000:lle biokaasulla kulkevalle henkilöautolle koko vuodeksi, sanoo Suomen Kiertovoiman viestintäasiantuntija Kaisa Halme.
Biojätteen lajittelun myönteiset ympäristövaikutukset ovat jopa muovin lajittelua suuremmat.
Kotitalousjätteitä ei Suomessa ole enää vuosiin viety kaatopaikalle, vaan lajittelun jälkeen jäävät sekalaiset roskapussit poltetaan jätevoimalassa. Biojäte on siellä kuitenkin kutsumaton kuokkavieras, sillä poltettavan jätteen lämpöarvo on heikompi, jos sen seassa on biojätettä.
– Biojätteessä on paljon vettä ja sen lämpöarvo on huono. Polttaminen ei ole oikea tapa sen hävittämiseen, vaan biojäte tulisi toimittaa asianmukaiseen käsittelyyn, toteaa käyttöpäällikkö Antti Lanki, Kotkan Energian Hyötyvoimalaitokselta
”Rakasta joka murua” -kampanjalla kannustamme biojätteen lajittelun lisäämiseen jo nyt
Suomen Kiertovoima, Kuntaliitto, Kymenlaakson Jäte Oy ja 30 muuta kuntien jätelaitosta kannustavat yhdessä seuraavan vuoden ajan Rakasta joka murua -kampanjalla asukkaita lajittelemaan biojätteensä aktiivisemmin. Kampanja tarjoaa kiinnostavaa tietoa sekä arkea helpottavia niksejä. Kampanjan käynnistämisessä ovat mukana myös YM ja MMM.